Avuliaisuutta

Avulaisuutta tarkoittaa halua ja kykyä auttaa muita sekä konkreettisia tekoja että myötätuntoa sekä toisia tukevan vuorovaikutuksen tapoja. Se ilmenee esimerkiksi huolenpidosta toisten hyvinvoinnista, käytännön avun tarjoamisesta, kuuntelemisesta ja läsnäolon osoittamisesta arkipäivän tilanteissa sekä yhteisöllisissä ponnistuksissa.

Etymologia: Sana muodostuu adjektiivista avulias (helpful) sekä -isuus- suffixistä; avuliaisuus tarkoittaa sekä taipumusta että kykyä olla avuksi. Se kuuluu sekä kielellisesti että kulttuurisesti sosiaalisen kompetenssin ja yhteisöllisyyden ilmentymiin.

Kulttuurinen tausta ja ilmentymät: Suomessa avulaisuutta arvostetaan osana sosiaalista pääomaa ja naapuruston huolenpitoa; se voi näkyä pienissä teoissa, kuten tavaroiden lainaamisessa, konkreettisena avun antamisena, liikuntarajoitteisten auttamisena tai toisten kuuntelemisena. Auttamisen motivaationa on usein empatia ja yhteisöllisyyden tunto; tärkeää on kunnioittaa toisen toiveita ja rajat.

Haasteet ja vivahteet: Liiallinen avulaisuus voi olla päinvastaista, jos se loukkaa yksityisyyttä tai heikentää toisen itsenäisyyttä. Avuliaisuutta tarkastellaan myös prososiaalisuutena ja empatiana sekä yhteisöllisyyden kokemuksena; eri kulttuureissa siihen liittyy erilaisia normeja yksityisyyden ja itsenäisyyden kunnioittamisesta.

See also: auttaminen, ystävällisyys, empatia, sosiaalinen tuki, yhteisöllisyys.