Avomultakompostointi

Avomultakompostointi on avoksi asetettujen orgaanisten jätteiden hajoaminen aerobisesti mikrobien toimesta. Prosessi tapahtuu ilman suljettuja reaktoreita, ja sen hallinta perustuu ilmankierron, kosteuden ja sekoituksen säätelyyn. Sitä käytetään sekä pientalojen että teollisuuden jätteen esikäsittelyyn sekä raaka-aineena puutarhajätteille ja maatalouden sivuvirroille.

Prosessin aikana jäteaines esikäsitellään, esimerkiksi hienonnetaan ja sekoitetaan hiili- ja typenlähteisiin, jotta C:N-suhde on noin 25–30:1. Kosteus pidetään noin 50–60 prosentissa. Lämpötila nousee ensin 50–65°C:iin termofaasin aikana; tätä seuraa jäähdytys ja kypsytysvaihe, jonka kesto on useita viikkoja tai kuukausia. Säännöllinen kääntäminen tai ilmanvaihdon lisääminen parantavat hajunhallintaa ja tasaavat lämpötilaa.

Hallinta ja käytännöt: bulking-aines kuten olki, haketettu puuhak tai sahanpuru parantavat rakennetta ja kosteuden hallintaa. Sään ja sateen mukaan kastelun tai kuivaamisen tarve muuttuu. Hajujen, jyrsijöiden ja muiden tuholaisten ehkäisy sekä ympäristövaikutusten minimoiminen edellyttävät riittävää sijoittelua etäälle asutuksesta sekä asianmukaisia tiloja ja suojia. Kompostin lopputuotteen laatu arvioidaan sekä lämpötilan että rakenteen perusteella; valmis komposti on tumma, mureneva ja melko vähähajuinen.

Valmiin avomultakompostin käyttötarkoituksia ovat maaperän parantaminen, kasvualustan lisäaineet sekä maanmuokkaus. On tärkeää varmistaa, että patogeenit ovat vähentyneet ja että lopputuotteen haitta-aineet pysyvät sallituissa rajoissa. Ympäristövaikutukset ovat pääosin myönteisiä, kun prosessi hoidetaan asianmukaisesti: jätteen määrä vähenee ja kasvihuonekaasupäästöjä sekä energian kulutusta voidaan vähentää.