Avaruuslennon

Avaruuslento tarkoittaa matkaa avaruutta varten rakettitekniikan avulla. Lennot voivat olla miehitettyjä tai miehittämättömiä, ja ne voivat tavoitteellisesti kiertää Maata (orbitaalinen lento) tai olla suborbitaalinen koe-, tiede- tai lentotoiminta ilman kiertoradan muodostumista. Avaruuslennot palvelevat tiedettä, teknologiaa, viestintää, sääennustusta sekä Maapallon tutkimusta.

Historian keskeisiä virstanpylväitä ovat Neuvostoliiton Sputnik 1:n laukaisu vuonna 1957 sekä ensimmäinen miehitetty lento, Yuri Gagarinin kiertäessä Maata vuonna 1961. Vuonna 1963 Valentina Tereshkova oli ensimmäinen nainen avaruudessa. Vuonna 1969 Apollo 11 toi ensimmäiset ihmiset Kuuhun. Space Shuttle -ohjelman aloittaminen vuonna 1981 lisäsi toistettavien miehitettyjen lentoja, ja Kansainvälinen avaruusasema ISS aloitti toimintansa vuonna 1998 ollen usean maan yhteishanke. Miehittämättömät tehtävät ja robottilennot ovat tukenut tieteellistä tutkimusta sekä teknologian kehittämistä.

Teknologiaan kuuluvat rakettimoottorit (sekä neste- että kiinteäpolttoaineiset), avaruusalukset sekä elinympäristön ja terveyden ylläpitojärjestelmät. Reentry-suojaus ja avaruusalusten uudelleenkäyttö sekä tarkka lennonhallinta ovat keskeisiä osa-alueita. Miehittämättömät tehtävät hyödyntävät satelliitteja ja robottialuksia tutkimukseen ja infrastruktuuriin.

Nykytilassa kaupallinen toiminta kasvaa, muun muassa SpaceX, Blue Origin ja Virgin Galactic sekä kansainväliset avaruusjärjestöt (NASA, ESA, Roscosmos, CNSA). ISS on pysyvä tukikohta, ja Artemis-ohjelman tarkoituksena on paluulento Kuuhun sekä mahdollisesti pysyvämpi läsnäolo ja tulevat tehtävät, kuten teknologian kehittäminen ja kaukaisempien kohteiden tutkimus.