suborbitaalinen

Suborbitaalinen tarkoittaa tilaa tai lentotapaa, jossa kappale saavuttaa avaruuden alueen mutta ei kierrä Maapallon ympäri. Tavoitteena on päästä korkeuksiin ja palata maanpinnalle ilman kiertoradan muodostumista. Avaruuden rajaksi käytetään usein Kármánin rajaa, noin 100 kilometriä merenpinnan yläpuolella; joissakin yhteyksissä rajana voidaan pitää 80 kilometriä.

Suborbitaaliset lennot voivat olla ballistisia tai ohjattuja. Ballistinen lento nousee nopeasti kohti korkeuksia ja palaa takaisin, noudattaen kaarta. Ohjatut suborbitaaliset lennot voivat tarjota lyhytaikaisen painottomuuden ja mahdollistaa kokeita sekä teknologian testausta. Lenton kesto on lyhyt, ja apogeeni ylittää usein 100 kilometrin rajan; kokonaiskesto lennosta takaisin maahan vaihtelee, mutta on tyypillisesti kymmeniä minuutteja.

Käyttökohteet ja merkitys: Suborbitaalinen lento on tärkeä väline tieteellisessä tutkimuksessa ja teknologian kehityksessä, erityisesti mikrogravitaatiokokeille, ilmasto- ja säätutkimukselle sekä rakettien ja kapselien arvioinneille. Se tarjoaa kustannustehokkaan, monipuolisen ja nopean tavan testata uutta teknologiaa sekä kouluttaa astronautteja ennen täysimittaista kiertomatkaa. Avaruusturismi on kasvanut myös tässä alueessa, kun yksityiset toimijat tarjoavat kaupallisia suborbitaalisia lentoja.

Esimerkkejä suborbitaalisista ohjelmista ovat Blue Originin New Shepard sekä Virgin Galacticin SpaceShipTwo, joiden lennot tähtäävät korkeille apogeeneille ja lyhyille painottomuuden jaksoille. Lisäksi useat sää- ja tutkimuslennot käyttävät sounding-roketteja ja muita suborbitalisia ratkaisuja tieteellisiin kokeisiin.