Asennokoodaus

Asennokoodaus on prosessi, jossa tietyn suorittimen käskyt muunnetaan binääriseen muotoon, jonka prosessori voi lukea ja suorittaa. Käskykoodit sekä niihin liittyvät operandit, osoitteet ja ohjausmuodot määrittävät, miten ohjelman toiminnot toteutetaan. Asennokoodaus on matalan tason ohjelmoinnin keskeinen perusta ja linkkaa ohjelmoinnin arkkitehtuurin kanssa.

Encoding riippuu instruction set architectureista (ISA). Jokainen ISA määrittelee opkoodit, operandtien muodon ja lukitus, osoitteiden tyypit sekä mahdolliset lisäosan panokset, kuten prefikset. Eri arkkitehtuureissa käskyt voivat olla eripituisia; x86 on esimerkki CISC-tyyppisestä järjestelmästä, jossa Käskyt voivat olla vaihtelevia, kun taas ARM tai MIPS käyttävät yleisesti kiinteäpituisia käskyjä ja määritettyjä kenttiä.

Toteutus tapahtuu käytännössä assemblerin ja kääntäjän taustalla. Ne ottavat lähdekoodin tai mnemonics- tai väliesityksen, valitsevat oikean opkoodin ja koodaavat operandit tarvittaviin bittikenttiin tuottaen konekoodin, joka voidaan tallentaa objektitiedostoihin tai suorittaa suoraan.

Oikea asennokoodaus on välttämätöntä ohjelman toimivuudelle, suorituskyvylle ja yhteensopivuudelle. Epätarkka koodaus voi johtaa virheisiin, suoritusongelmiin tai yhteensopivuusongelmiin.

Esimerkki: x86-arkkitehtuurin käsky MOV EAX,0x12345678 voidaan koodata 0xB8 0x78 0x56 0x34 0x12, jolloin 0xB8 on opkoodi ja seuraavat tavut edustavat imm32-arvoa.

Lopuksi: asennokoodaus on olennainen osa tietokoneiden toimintaa, ja sen ymmärtäminen helpottaa alhaistasoon suunnittelua, virheenkorjausta ja optimointia.