Alusmooduleiden

Alusmooduleet ovat modulaarisessa järjestelmäarkkitehtuurissa perustamoduuleja, jotka tarjoavat vankan perustan muille moduuleille. Niiden tarkoitus on kapseloida keskeiset palvelut ja rajapinnat siten, että korkeammat tasot voivat toimia riippumattomasti perustasta. Termiä käytetään erityisesti suomalaisessa teknisessä keskustelussa viittaamaan rakennelmiin, joissa vakaus, yhteentoimivuus ja helppo päivitettävyys ovat etusijalla.

Alusmooduleiden keskeisiä piirteitä ovat eristäminen, modulaarisuus ja standardoidut rajapinnat. Ne hoitavat alustan peruspalvelut, kuten virranhallinnan, laitteiston abstraktion, konfiguroinnin sekä turvallisuusmekanismit, ja ne tarjoavat yhteiset rajapinnat korkeammille moduuleille. Niiden on tarkoitus olla versiokelpoisia ja vaihtokelpoisia ilman, että ylemmän tason moduulit tarvitsevat muutoksia.

Rakenne ja rajapinnat: Ne muodostavat välikerroksen alustan ja sovellus- tai logiikkakerroksen välillä, ja tarjoavat standardoitua tiedonvälitystä esimerkiksi tapahtuma- tai viestiväylän kautta. Ne sisältävät myös boot- ja päivityslogiikan sekä käyttöoikeuksien hallinnan.

Käyttökohteita ovat sulautetut järjestelmät, ohjelmistopohjaiset alustat, teollisuusautomaatio sekä IoT-laitteet. Alusmooduleiden avulla järjestelmät voivat skaalata, kun uusia moduuleita lisätään tai kun alusta päivitetään.

Terminologiaan liittyy, että sana on muodostettu sanoista alus (perusta) ja moduulit, ja sitä käytetään kuvaamaan perustasoista moduulijakoa suomalaisessa arkkitehtuurikirjallisuudessa. Joissain yhteyksissä sen rinnalla käytetään ilmaisua perusmoduulit.