Altistusmenetelmissä

Altistusmenetelmissä viittaa joukkoon strategioita ja tekniikoita, joita käytetään altistamaan ihmiset tai eläimet tietyille ärsykkeille, olosuhteille tai aineille tarkoituksena tutkia niiden vaikutuksia. Näitä menetelmiä käytetään laajasti eri tieteenaloilla, kuten psykologiassa, farmakologiassa, toksikologiassa ja allergologiassa.

Psykologiassa altistusmenetelmiä käytetään usein fobioiden ja ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. Tällöin altistetaan henkilö vähitellen ja kontrolloidusti pelätylle kohteelle tai tilanteelle, jotta hän oppisi hallitsemaan pelkoaan. Tämä voi tapahtua kuvitteellisena altistuksena (imaginaalinen altistus) tai todellisena altistuksena (in vivo -altistus). Myös käyttäytymistieteissä tutkitaan, miten eri ärsykkeet vaikuttavat käyttäytymiseen altistuksen kautta.

Lääketieteessä ja toksikologiassa altistusmenetelmiä käytetään arvioimaan uusien lääkkeiden, kemikaalien tai ympäristötekijöiden turvallisuutta ja tehokkuutta. Tämä voi sisältää kontrolloituja altistuksia eläinkokeissa tai ihmisillä (esimerkiksi kliinisissä kokeissa), joissa tutkitaan haittavaikutuksia tai terapeuttisia vasteita. Allergologiassa tutkitaan allergeeneille altistumisen vaikutusta ja kehitetään hoitoja, kuten siedätyshoitoa, jossa kehoa totutetaan vähitellen allergeeniin.

Altistusmenetelmien suunnittelussa on olennaista varmistaa koehenkilöiden tai -eläinten turvallisuus ja eettisyys. Menetelmien tulee olla kontrolloituja ja seurattuja, ja tulosten on oltava luotettavia ja toistettavia. Tarkka altistuksen laatu, määrä ja kesto ovat avainasemassa, jotta saadaan merkityksellistä tietoa tutkittavasta ilmiöstä.