Alapinta

Alapinta on suomalainen termi, joka tarkoittaa kappaleen alinta tai alapuolella olevaa pintaa. Sana muodostuu sanoista ala, meaning lower, ja pinta, meaning surface. Se viittaa yleisesti siihen osaan pintaa, joka on kosketuksissa toiseen pintaan tai joka toimii peruskerroksena. Vastakohtana on yläpinta, eli kappaleen yläpuolella oleva pinta.

Käyttökohteita on lukuisia. Botaniikassa alapinta tarkoittaa lehden alaosaa; monilla kasveilla lehden alapinnalla on runsaasti stomatoita, mikä vaikuttaa ilmanvaihtuun ja haihtumiseen. Geometriassa ja tekniikassa alapinta voi tarkoittaa kappaleen alinta tasoa tai referenssipintaa, jota käytetään suunnittelussa, mittauksissa tai asettelussa. Rakennus- ja valmistusteollisuudessa alapinta viittaa usein pohjalukemaan tai alusta, jonka päälle muut pintakerrokset, kuten maalit tai kalusteet, asetetaan. Tällöin alapinnan kunto ja valmistelu ovat olennaisia tarttumisen ja lopullisen lopputuloksen kannalta.

Käyttöyhteyksiä on laajasti: esimerkiksi pintakäsittelyissä ja maalaamisessa alapinta voi olla se pinta, jolle päällelevyt tai maalikerrokset levitetään, ja sen on oltava riittävän tasainen ja puhdas ennen käsittelyä. Alapintaa voidaan tarkastella myös kuvaannollisesti, kun puhutaan perus- tai pohjakäsitteistä, joille muut tasot rakentuvat.

Katso myös yläpinta, lehden alapinta.