Ajakirjanduseetika

Ajakirjanduseetika on etiikan ala, joka käsittelee journalistisen työn moraalisia periaatteita ja normeja. Sen tavoitteena on edistää totuudenmukaisuutta, tarkkuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä säilyttää toimittajien riippumattomuus. Ajatellaan, että julkinen tiedon tarve toteutuu vastuullisesti, kun uutiset palvelevat yleistä etua eikä hyödy yksittäisten tahojen etuja.

Keskeiset periaatteet ja käytännöt koskevat sekä tiedon hankintaa että sen esittämistä. Trotuuden ja tarkkuuden edellytys tarkoittaa lähteiden vahvistamista, virheiden oikaisemista ja väärinkäsitysten välttämistä. Riippumattomuus pyrkii estämään ulkoiset vaikutteet sekä poliittiset, taloudelliset että muut eturistiriidat. Oikeudenmukaisuus ja kunnioitus yksityisyyttä sekä ihmisarvoa kohtaan korostuvat erityisesti uutisoinnissa, kuva- ja haastattelukäytännöissä sekä väestönryhmien tasapuolisessa esittämisessä. Jokaiselle tarinalle tulisi antaa oikea konteksti ja varoittaa vahingollisista stereotypioista. Lähdekritiikki, tämänhetkinen läpinäkyvyys ja rahoituksen julkisuus auttavat säilyttämään uskottavuuden. Vastuu tarkoittaa sekä yksittäisen journalistin että toimituksen velvollisuutta katsoa jälkikäteen, korjata virheet ja käsitellä epäkohtia asianmukaisesti. Sensaationeuvottelu, vahingonteko ja sopimattomat painostusyritykset pyritään välttämään.

Suomessa ajakirjanduseetikkaa ohjaavat useat ammattilaiset organisaatiot, kuten Suomen Journalistiliitto ja Sanomalehtien Liitto, jotka ovat laatineet eettisiä ohjeita ja tarjovat valitus- sekä käsittelykanavia. Eettiset ohjeet ja ohjausmahdollisuudet muodostavat osan median omasta laadunvalvonnasta, ja erilaiset eettiset lautakunnat käsittelevät epäkohtia sekä antavat suosituksia. Kansainvälisesti ajankohtaiset periaatteet nivoutuvat usein laajempiin standardeihin, kuten totuuden, oikeudenmukaisuuden ja vastuullisuuden korostamiseen journalistisessa työssä.