Aikuisuuden

Aikuisuus (aikuisuuden) tarkoittaa tilaa tai ominaisuutta, jossa ihminen on täysi-ikäinen ja kykenee vastuulliseen toimintaan sekä oikeudellisesti että sosiaalisesti. Se käsittää biologisen, psykologisen ja sosiaalisen kehityksen yhdistelmän, ei pelkästään iän. Aikuisuus huomioidaan sekä yksilön henkilökohtaisina valintoina että yhteiskunnan tarjoamien oikeuksien ja velvollisuuksien kontekstissa.

Oikeudellisesti Suomessa aikuisuus alkaa 18-vuotiaana, jolloin henkilö saa täyden oikeudellisen toimintakyvyn ja vastuut sekä äänestämisoikeuden. Sodan- ja avioliittolainsäädäntö sekä kulloisetkin oikeudelliset velvollisuudet vaihtelevat eri konteksteissa. Monet käytännön asiat, kuten alkoholinosto tai ajokortin hankkiminen, ovat sidottuja vanhenemiseen tai määräytyvät erilaisten sääntöjen mukaan.

Kehitystasot aikuisuudessa liittyvät sekä itsenäistymiseen että kykyyn kantaa pidemmän aikavälin vastuita. Aivoverkostoihin ja päätöksentekoon liittyvä kyvykkyys kehittyy osin nuoruudesta aikuisuuteen siirryttäessä, ja identiteetin sekä elämänarvojen omaksuminen on usein jatkuva prosessi. Aikuisuus näkyy myös kyvyssä hallita taloudellisia resursseja, ihmissuhteita ja omien tavoitteiden toteuttamista.

Sosiaaliset ja kulttuuriset roolit vaihtelevat maittain sekä yhteisöittäin. Aikuisuutta voidaan pitää itsenäisyyden, vastuullisuuden ja sosiaaliseen yhteisöön osallistumisen virstanpylväänä, mutta kaupunkikulttuureissa ja eri aikakausilla tämä virstany on usein moni ulottuvuudellinen ja jatkuva prosessi.

Aikuisuus-sana muodostuu sanasta aikuisuus ja sen genetiivimuodosta aikuisuuden. Tämä heijastaa kielen tapaa kuvata tilan omistus- tai suhdeilmaisuna.