Adventitiiviset

Adventitiiviset ovat kasveilla esiintyviä rakenteita, jotka kehittyvät ei-tyypillisistä lähteistä tai sijainneista. Yleisimmin termi viittaa juurten, versojen tai pensaiden kaltaisiin rakenteisiin, jotka muodostuvat stemmin, lehden tai vauriokohdan läheisyydestä sen sijaan, että ne kehittyisivät tavanomaisista juuri- tai kasvukarvoista. Adventitiiviset rakenteet ovat erityisen tärkeitä vegetatiivisessa lisääntymisessä ja sopeutumisessa vaihteleviin ympäristöolosuhteisiin.

Etymologia ja käyttöala: Adventitiivinen tarkoittaa kotoa ulkopuolelta tai vähämerkityksistä lähdettä. Kielessä termiä käytetään ennen muuta kasvitieteessä kuvaamaan juuria ja versoja, jotka syntyvät ei-tyypillisistä kudoksista, kuten stoloneilta, varren lehtien valuma-alueilta tai vaurion seurauksena.

Ilmentymät: Adventitiivisia rakenteita esiintyy muun muassa juurien muodostumisena varren tai lehtien kutisteissa sekä ilmavien juurten (aerial roots) kehittyessä epifyytteissä. Kasveilla, joita kasvatetaan pistokkaista, adventitiiviset juuret mahdollistavat tehokkaan lisääntymisen. Myös vaurioitumisen jälkeen tapahtuva uusiutuminen voi johtaa adventitiivisten versojen tai silmuten syntyyn.

Mekanismit: Kehitys käynnistyy usein kudosten dediferentoitumisesta ja kutsumuksesta muodostaa uusi meristeemi. Hormonaaliset signaalit, erityisesti auxiinin ja muiden kasvuhormonien tasapainolla, ohjaavat solujen erilaistumista kohti juurta tai varsia.

Merkitys: Adventitiiviset rakenteet ovat keskeisiä kasvien suvuttomassa lisääntymisessä, kasvinelimistön sopeutumisessa kosteus-, valo- ja ravinnonoloihin sekä viljelykäytännöissä, kuten pistokkaiden juurruttamisessa ja puiden levittämisessä.

Esimerkit: Monet köynnökset ja viherkasvit muodostavat adventitiivisiä juuria pistokkaista. Eräät mangrovemetsät hyödyntävät adventitiivisiä juuria kaasujen vaihdon parantamiseksi, ja epifyytit kehittävät usein ilmari-juuriaan ympäristön tarpeisiin.