Adrenaliinitasot

Adrenaliinitasot, eli adrenaliinin (epinefriinin) pitoisuudet, viittaavat elimistön katekolamiinien määrään veressä tai virtsassa. Adrenaliini on lisämunuaisen medulasta vapautuva hormoni sekä sympaattisen hermoston välittäjäaine, joka osallistuu taistelu- tai pakoreaktioon. Sillä on nopea, lyhytkestoinen vaikutus: se nostaa sydämen sykettä ja voimakkuutta, kohottaa verenpainetta, avaa ilma-aukkoja ja helpottaa veren glukoosin saatavuutta.

Mittaustavat ja tulkinta

Adrenaliinitasot voidaan mitata plasmaa vapaan epinefriinin muodossa tai virtsasta metanefriinien ja normetanefriinien pitoisuuksina. Plasma vapaa metanefriinit ovat erityisen herkät testit katekolamiinierittejä aiheuttavien kasvainten, kuten feokromosytooman ja paraganglioman, epäilyssä. Näytteet tulisi ottaa lepovastaisena ja mieluiten makuuasennossa, sillä stressi ja asento voivat muuttaa arvoja. Virtsan metanefriinien mittaus antaa usein kokonaiskuvan päivänaikana tapahtuneesta vapautumisesta.

Normalisoituminen ja vaihtelu

Adrenaliinitasot ovat normaalisti matalia levossa, mutta ne nousevat tilapäisesti stressin, fyysisen rasituksen, lääkkeiden (esimerkiksi beetablokkaajat, MAO-estäjät, trisykliset antidepressantit) sekä kofeiinin tai nikotiinin vaikutuksesta. Viitearvot vaihtelevat laboratoriossa käytetyn menetelmän mukaan, ja tulkinnassa huomioidaan oireet sekä muut tutkimustulokset.

Kliininen merkitys

Adrenaliinitasot ovat olennaisia katekolamiinien eritykseen liittyvien tilojen diagnostiikassa ja tutkimuksessa. Niiden tulkinta vaatii asianmukaisen näytteenoton ja kontekstin, sillä arvojen kohoaminen voi ilmetä sekä terveysongelmissa että tilapäisissä fysiologisissa tiloissa.