ASCIImerkkijärjestelmä

ASCIImerkkijärjestelmä, lyhennettynä ASCII (American Standard Code for Information Interchange), on merkkikoodausstandardi, joka käyttää numeroita edustamaan tekstiä. Se määrittää 128 merkkiä: 33 ei-tulostettavaa ohjausmerkkiä ja 95 tulostettavaa merkkiä, jotka koostuvat englanninkielisestä aakkosesta (pienet ja isot kirjaimet), numerot 0-9, välimerkit ja symbolit. Jokainen merkki on koodattu seitsemänbittisellä binääriluvulla, mikä mahdollistaa 2^7 = 128 eri yhdistelmää.

ASCII oli yksi ensimmäisistä laajalti käytetyistä standardeista tietokoneissa ja tiedonsiirrossa. Se perustuu teleyhtiöiden käyttämiin koodausjärjestelmiin ja otettiin käyttöön vuonna 1963. Vaikka ASCII on edelleen pohjana monille muille merkkikoodausjärjestelmille, kuten laajennetuille ASCII-koodauksille ja Unicode-standardille, sen rajoittunut merkistö (erityisesti kyvyttömyys edustaa merkkejä muista kuin englanninkielisistä aakkosista) on tehnyt siitä osittain vanhentuneen. Laajennetut ASCII-versiot käyttävät kahdeksaa bittiä, mikä mahdollistaa 256 merkkiä ja tukee esimerkiksi eurooppalaisia erikoismerkkejä. Unicode on nykyään yleisin ja kattavin standardi tekstin esittämiseen digitaalisesti.