ADkäyrän

AD-käyrä, eli aggregate demand -käyrä, kuvaa kokonaiskysynnän määrää taloudessa. Se kertoo, kuinka paljon kotitaloudet, yritykset, julkinen sektori ja ulkomaiset ostajat ovat valmiita ostamaan tavaroita ja palveluita tietyllä hintatasolla (P) ottaen muut muuttujat huomioon. Käyrä on tavallisesti laskeva, mikä tarkoittaa, että korkeampi hintataso johtaa pienempään kokonaiskysyntään.

AD:n laskevuuden taustalla ovat kolme kanavaa: varallisuusvaikutus (korkeampi hintataso pienentää reaalisten rahavarojen arvoa ja siten kulutusta sekä investointeja), korkovaikutus (korkojen noustessa investoinnit ja lainanotto vähenevät) sekä nettovienti- ja vaihtosuhdevaikutus (korkea hintataso heikentää kilpailukykyä ulkomarkkinoilla ja pienentää nettoviektiä). Näiden vaikutusten yhteistoiminta saa kokonaiskysynnän supistumaan hinnan noustessa.

AD muodostuu talouden neljästä komponentista: kulutus C, investoinnit I, julkiset menot G sekä nettovienti NX = vienti X miinus tuonti M. Näiden summa muodostaa kokonaiskysynnän: AD = C + I + G + NX. Nettovienti riippuu sekä ulkomaisesta tulosta että kotimaisesta hintatasosta sekä valuuttakurssien liikkeistä.

AD-käyrän siirtymät vasemmalle tai oikealle heijastavat tekijöitä, jotka muuttavat kokonaiskysyntää: rahapoliittiset toimet (rahan määrä, korkotaso), finanssipolitiikka (G ja verot), odotukset inflaatiosta, vaihtokurssit sekä ulkomainen talous.

Lyhyellä aikavälillä AD:n liikkeet voivat poiketa pitkän aikavälin tasapainosta; tuotanto voi poiketa potentiaalista. Pitkällä aikavälillä reaalinen tuotanto palautuu potentiaaliseen tasoon, ja AD:n vaihtelut näkyvät pääasiassa hintatasossa.