32bittinen

32-bittinen (32-bit) on tietotekniikan termi, jolla viitataan 32 bitin pituisiin tiedon-, osoite- tai rekisterikoihin sekä siihen liittyviin arkkitehtuureihin. Se kuvaa datan siirtämiseen, laskentaan ja muistinhallintaan käytettyä kokonaiskoon.

Historia ja arkkitehtuuri: 32-bittisiä prosessoreita kehitettiin 1980-luvulla ja 1990-luvulla. Esimerkkejä ovat Intelin 80386, ARM32-sarja sekä MIPS32 ja PowerPC 32-bit. 32-bittinen osoiteavaruus mahdollistaa teoreettisesti 2^32 osoitetta eli noin 4 gigatavua muistia; käytännössä rajoitukset riippuvat järjestelmästä. Monet järjestelmät käyttävät myös muistinhallintatekniikoita kuten PAE, jotka laajentavat osoitekokoa.

Kokonaislukujen koossa 32-bittinen tarkoittaa, että signed int on -2 147 483 648 … 2 147 483 647 ja unsigned int 0 … 4 294 967 295. Datan käsittelylle 32-bittisissä järjestelmissä liittyy usein endianness: endianness vaihtelee arkkitehtuurin mukaan; x86 on tyypillisesti little-endian, kun taas joissain muissa järjestelmissä se voi olla big-endian.

Nykytilanne: 32-bittinen arkkitehtuuri on edelleen yleinen sulautetuissa järjestelmissä ja joissakin vanhemmissa tai erityisissä ratkaisuissa. Suurin osa uudesta kehityksestä suuntautuu 64-bittisiin arkkitehtuureihin, jotka tarjoavat suuremman osoiteavaruuden ja parannetun suorituskyvyn. 32-bittinen ohjelmointi säilyy kuitenkin tuettuna yhteensopivuuden vuoksi sekä legacy-sovelluksille.

Liittyviä datatyyppejä: 32-bittinen arkkitehtuuri sisältää usein 32-bittisiä rekistereitä, väylä- ja muistiyhteyksiä sekä 32-bittisen FP-tyypin, kuten IEEE 754 -standardin mukaisen single-precision 32-bittisen floatin.