ääriarvojen

Ääriarvot ovat yleinen termi suomalaisessa teknisessä ja tieteellisessä kielessä. Ääriarvo (mon. ääriarvot) tarkoittaa numeerista arvoa, joka kuvaa jokin äänellä tai äänisignaalilla olevan ominaisuuden suuruutta tietyssä kontekstissa. Termiä käytetään erityisesti akustiikassa, ympäristöäänien mittauksessa, äänitekniikassa ja psykoakustiikassa.

Yleisimmät ääriarvot liittyvät äänen voimakkuuteen tai laadullisiin mittasuhteisiin, kuten äänisignaalin voimakkuuteen, taajuuteen ja aikakestoihin. Yleisin mittayksikkö on desibeli (dB), esimerkiksi äänipaineen tasona SPL (dB, re 20 µPa) tai A-painotettuna SPL (dB(A)). Muita ääriarvoja voivat olla taajuus (Hz), amplitudi sekä RMS- ja peak-arvot digitaalisessa signaalinkäsittelyssä.

Digitaalisessa äänentoistossa ja signaalinkäsittelyssä ääriarvot voivat viitata näytteiden arvoihin (esim. 16-bittinen PCM) tai piikkejä kuvaaviin arvoihin; mittausta suunniteltaessa on määriteltävä mittausikkuna, aikapainotukset ja kalibrointi.

Koska ääriarvot riippuvat kontekstista ja mittausmenetelmistä, niiden raportoinnissa on tärkeää mainita mittauksen olosuhteet, käytetyt painotukset sekä referenssiarvot.