Äänikoodausta

Äänikoodaus, tunnetaan myös nimellä äänen pakkaus tai äänikompressio, on prosessi, jossa digitaalinen ääni muutetaan muotoon, joka vaatii vähemmän tallennustilaa tai tiedonsiirtoa varten. Tämä saavutetaan poistamalla tai vähentämällä tietoa äänisignaalista, joka on ihmisen kuulolle vähemmän havaittavissa. Äänikoodaus on olennainen osa nykyaikaisia digitaalisia äänijärjestelmiä, kuten musiikin suoratoistoa, digitaalista televisiota, puhelimen tallennusta ja videoneuvotteluja.

On olemassa kahdenlaisia äänikoodausmenetelmiä: häviöttömiä ja häviöllisiä. Häviöttömät koodausmenetelmät pienentävät tiedostokokoa poistamalla tarpeetonta dataa, mutta ne säilyttävät kaiken alkuperäisen informaation, joten alkuperäinen äänisignaali voidaan täysin rekonstruoida. Esimerkkejä häviöttömistä koodekeista ovat FLAC ja ALAC. Häviölliset koodausmenetelmät saavuttavat suuremman pakkaussuhteen poistamalla tietoa, joka on ihmiskorvalle vähemmän havaittavissa psykoakustisten mallien perusteella. Tämä johtaa pienempään tiedostokokoon, mutta alkuperäistä signaalia ei voida täysin palauttaa. Tunnettuja häviöllisiä koodekkeja ovat MP3, AAC ja Opus.

Äänikoodausmenetelmän valinta riippuu käyttötarkoituksesta. Korkealaatuista ääntä vaativissa sovelluksissa, kuten musiikin tuotannossa, käytetään yleensä häviöttömiä koodekkeja. Vähäisemmän kaistanleveyden tai tallennustilan ympäristöissä, kuten verkkoradiossa tai mobiililaitteissa, häviölliset koodekit ovat usein parempi valinta. Koodekin tehokkuutta mitataan yleensä sen pakkaussuhteella ja tuotetun äänen laadulla.