yliäänilentämisestä

Yliäänilentäminen viittaa lentämiseen nopeudella, joka ylittää ääntä ympäröivässä väliaineessa. Tyypillisesti tämä väliaine on ilma. Äänen nopeus ilmassa vaihtelee olosuhteiden, kuten lämpötilan ja paineen, mukaan, mutta se on noin 343 metriä sekunnissa (1235 kilometriä tunnissa) merenpinnan tasolla standardiolosuhteissa.

Kun lentokone saavuttaa yliääninopeuden, se synnyttää niin kutsutun yliäänipamauksen. Tämä on voimakas ääniaalto, joka syntyy, kun ilma ei ehdi väistyä lentokoneen tieltä nopeasti. Yliäänipamaukset voivat olla erittäin voimakkaita ja aiheuttaa haittaa maanpinnalla.

Lentokoneiden kehityksessä yliäänilentämisen saavuttaminen oli merkittävä teknologinen virstanpylväs. Ensimmäinen lentokone, joka ylitti äänivallin ohjatusti, oli Bell X-1 vuonna 1947. Nykyään useat sotilaslentokoneet ja jotkin harvat siviilikoneet, kuten Concorde-matkustajakone, ovat kyenneet yliäänilentämiseen.

Yliäänilentäminen vaatii erityisrakenteisia lentokoneita, jotka kestävät suuren nopeuden aiheuttamat voimat ja lämpötilan nousun. Lentokoneen aerodynamiikka on myös muokattava yliääninopeuksien optimoimiseksi, usein terävämpiä muotoja ja ohuempia siipiä hyödyntäen. Yliäänilentämiseen liittyy myös korkeampi polttoaineenkulutus verrattuna aliäänilentämiseen.