ylityspaikkojen

Ylityspaikkojen on suomen kielen sana, jonka taivutus on ylityspaikkojen (genetiivinen monikko). Termi muodostuu yhdistämällä perusmuoto ylityspaikka – paikka, jossa tapahtuu ylitys tai siirtyminen jostakin toiseen tilaan tai alueeseen – sekä genetiivisen monikon päätteet. Ylityspaikkojen käyttö on yleisintä suunnittelu-, liikenne- ja rakennusalan teksteissä, joissa puhutaan paikoista, joissa ylitetään jokin raja tai siirrytään eri tilasta toiseen.

Etymologiaa voidaan lähestyä sanayhteytenä: yli- (yli) ja ty:stä muodostuva ylityk-sana sekä paikka-, jolloin muodostuu ylityspaikka. Genetiivinen monikko päättyy -kojen, joten muodostuma on ylityspaikkojen. Käytännössä termi viittaa siis paikkoihin, jotka on suunniteltu tai määritelty ylittämistä varten, kuten enlace- tai siirtymäkohtia suunnitelmissa.

Käyttötavat ja merkitykset vaihtelevat kontekstin mukaan. Sitä esiintyy pääasiassa virallisissa ja teknisissä teksteissä, joissa puhutaan esimerkiksi alueiden tai infrastruktuurin ylityspisteistä, niiden turvallisuudesta tai toimivuudesta. Arkikielessä termi on harvinainen, ja sen tarkka sisältö riippuu siitä, mitä ylitetään (esimerkiksi alueen rajojen ylitys, siirtymätilat tai liikkumisen järjestelyt).

Lisää lukemista tai vertailua: alikulku sekä muut liikenne- ja tilasuunnittelun käsitteet. Ylityspaikkojen käsittely on yleisemmin liitettyin suunnitteludokumentteihin kuin päivittäiseen kieleen.