yksikkövektorisointia
Yksikkövektorisointi on vektorin pituuden normalisointia: vektori muunnetaan yksikkövektoriksi siten, että sen suunta säilyy, mutta pituus on 1. Tämä tehdään jakamalla vektori sen pituudella ||v||, kun v ≠ 0. Tällöin uloitettu yksikkövektori on u = v / ||v|| ja alkuperäinen v saadaan takaisin muodossa v = ||v|| · u. Pituus ||v|| määritellään L2-normina, eli ||v|| = sqrt(v · v).
Esimerkkejä: 2D-tilassa v = (3, 4) antaa ||v|| = 5, jolloin yksikkövektori on u = (3/5, 4/5). 3D-tilassa v
Vektorin koordinaatisto: jos v = a i + b j + c k, niin yksikkövektori u voidaan kirjoittaa u
Käyttökohteita ovat esimerkiksi suunnan kuvaaminen ilman kokoa, vektorin normalisointi syötteissä, projektioiden laskeminen sekä tietokonegrafiikassa ja fysiikassa,
Yksikkövektorisointi yleisesti käsittää L2-normin mukaista normalisointia ja sovellettavissa missä tahansa n-uudessa ulottuvuudessa.