xyleemiä

Xyleemiä on kasvin johtojakso, joka vastaa veden ja liuenneiden mineraalien kuljettamisesta juurista lehtiin sekä muille fotosynteesille tärkeille osille. Se muodostaa yhdessä floeemin kanssa kasvin pääjohtojakson ja on keskeinen sekä veden jakelussa että rakenteellisessa tuessa. Xyleemiä esiintyy sekä juurissa että varressa sekä rungojen sisällä; sekundaarinen xyleemi muodostaa puun rakenteen.

Rakenne ja solut. Xyleemi koostuu useista soluista, jotka ovat pääosin kuolleita kypsyessään. Tärkeimmät kuljetussolut ovat trakeidit ja putkilot (putkilosolut). Näiden lisäksi xyleemissä on parenkymisoluja sekä tukisoluja, kuten vahvisoluja, jotka lisäävät mekaanista tukea. Primaarinen xyleemi syntyy primaarisen kasvun procambiumista, ja sekundaarinen xyleemi muodostuu vaskulaarikanavien cambiumista, mikä käytännössä kasvattaa puuta.

Siirtotapa. Veden nousu xyleemissä perustuu haihdunnan aiheuttamaan vetäytymiseen ja koheesion sekä adhesioon perustuvaan mekanismiin, jota kutsutaan cohesion-tension-teoriaksi. Juurien paine voi joissakin tilanteissa lisätä veden nousua tilapäisesti. Xyleemin sap koostuu pääasiassa vedestä ja liuenneista mineraaleista, ja pieni osuus voi olla orgaanisia yhdisteitä.

Merkitys. Xyleemi antaa kasvulle sekä vedenkuljetuksen että mekaanisen tuen. Sekundaarinen xyleemi muodostaa suurimman osan puusta ja vastaa sen tukirungosta sekä veden kuljetuksesta pituudeltaan. Angiospermeilla xyleemiin liittyy sekä trakeideja että putkilosoluja, kun taas gymnospermeilla korostuvat ennen kaikkea trakeidit. Xyleemi on sekä ekologisesti että taloudellisesti merkittävä kudos, esimerkiksi puun ja paperin raaka-aineena.