x86arkkitehtuureja

x86arkkitehtuureja viittaa x86-perheen arkkitehtuureihin, joita on kehitetty Intelin 8086- ja 8088-suorittimien ympärillä ja joita on laajennettu 16-, 32- ja 64-bittisiksi. Arkkitehtuuri on muodostanut PC- ja palvelinmarkkinoiden vankan perustan sekä perinteisen ohjelmistoyhteensopivuuden että laajennettavuuden vuoksi.

Historian keskeisiä virstanpylväitä ovat 16-bittinen real mode 8086/8088, jonka ympärille PC-teknologia alkujaan rakentui, sekä 80286:n suojatila, joka mahdollisti moniajo- ja muistinhallintatoiminnot. 80386 toi 32-bittisen osoiteavaruuden ja virtuaalimuistin, mikä koetteli ja vahvisti ohjelmistojen yhteensopivuutta pitkälle. 1990-luvulla sarjaan lisättiin edelleen laajennuksia ja kiihdytysominaisuuksia; merkittäviä olivat MMX-, SSE- ja myöhemmin AVX -käskykokonaisuudet. 64-bittinen laajennus x86-64 (myös AMD64) esiteltiin 2003–2004 ja mahdollisti suuria muistiväyliä sekä 64-bittisen osoiteavaruuden samalla säilyttäen täydellisen yhteensopivuuden IA-32-ohjelmistojen kanssa.

Rakenne ja käskykielen piirteet: x86 on CISC-arkkitehtuuri, joka käyttää useita tiloja kuten real mode, protected mode ja long mode sekä monimutkaista muistinhallintaa. Segmentointi on vanha osa arkkitehtuuria, mutta pitkä tila ja osin tasattu muistikäyttö ovat siirtäneet painopisteen suurin piirtein kohti yhtenäistä, 64-bittistä osoiteavaruutta ja virtaviivaista muistinhallintaa.

Nykyisin x86-arkkitehtuuri hallitsee suurta osaa PC- ja palvelinmarkkinoista yhteensopivuuden, laajennettujen ohjaus- ja lisäkäskyjen sekä vahvojen virtuaalisten ominaisuuksien ansiosta. Intel VT-x ja AMD-V mahdollistavat tehokkaan virtualisoinnin, ja laaja ohjelmistotuki sekä moniytimisyyden hyödyntäminen pitävät x86:n merkittävästi käytettynä valinta.al.