vääristämien

Vääristämien ovat poikkeamia, jotka muuttavat alkuperäisen muodon, kuvan tai tulkinnan totuusarvosta. Ne voivat ilmetä sekä mitattavissa olevissa ilmiöissä että kuva- tai viestintäprosesseissa, ja ne voivat olla sekä tahallisia että tahattomia. Yleisesti vääristämät tarkoittavat tilaa, jossa jokin ilmiö ei vastaa todellisuutta sellaisena kuin se olisi ilman muutosta.

Vääristämien esiintymispaikkoja on monia. Optiikassa ne voivat johtaa linssien muodostamiin barrell- tai pincushion-vääristymiin sekä muihin kuvan geometrian poikkeamiin. Tiedon käsittelyssä ja mittauksissa ne ilmenevät systematisena virheenä, valikointivirheinä tai mittausasetelmien reuna-arvojen vaikutuksena. Viestinnässä ja mediassa vääristymiä voivat aiheuttaa muun muassa valikoiva raportointi, kontekstin puutteellisuus tai manipulointi. Biologiassa ja lääketieteessä vääristymät voivat tarkoittaa poikkeavia kuvia, mittauksia tai morfologisia epämuodostumia.

Syitä vääristymiin on useita. Luonnollisia: havainto- ja mittausvirheet, laitteen kalibroinnin puute sekä ympäristötekijät. Tahallisia: tietojen väärentäminen, propagandatarkoitukset tai muokkaus. Hyvin tiedon kentissä vääristymät voivat johtaa virheellisiin johtopäätöksiin, heikentää päätöksentekoa ja vääristää julkista kuvaa.

Havaitseminen ja ehkäisy perustuvat kalibrointiin, standardointiin, kontrolloituihin kokeisiin sekä monien lähteiden vertailuun. Käytetään myös robustia tilastointia, datan puhdistusta ja läpinäkyvää raportointia vääristymien minimoimiseksi.