vääristymiin

Vääristymiin viittaavat tilanteet, joissa jokin esitys, mittaus tai havainto poikkeaa todellisuudesta tai tarkasta arvosta. Vääristymät voivat johtua suunnittelun, mittauksen tai tulkinnan rajoitteista ja ne voivat ilmetä monilla eri aloilla, kuten tieteessä, tekniikassa, mediassa ja arkipäivän havainnoissa.

Eri aloilla esiintyviä vääristymiä ovat esimerkiksi optiikassa ja kuvantamisessa ilmenevät geometrian ja kromatismin vääristymät, äänentoistossa tapahtuva signaalin laadun heikkeneminen sekä mittauksissa ja datan käsittelyssä ilmenevä systemaattinen harha tai pakkausartefaktit. Myös kartografia ja rekisteröinti voivat kärsiä projektion aiheuttamista vääristymistä. Psykologisissa ja sosiaalisissa yhteyksissä puhutaan usein kognitiivisista vääristymistä, jotka vaikuttavat päätöksentekoon ja muistikuviin.

Syitä vääristymiin ovat instrumenttien rajoitteet, ympäristötekijät, kalibrointi- ja prosessointivirheet sekä tiedon tallennus- tai pakkausmenetelmien epätyypillisyydet. Vääristymät voivat olla joko tahattomia virheitä or koordinoituja valintoja tai viestintäasioita, jotka vääristävät havaintoja tai tulkintoja.

Havaitseminen ja vähentäminen perustuvat kalibrointiin, referenssiarvojen vertailuun, simulointeihin sekä signaali- ja tilastollisiin menetelmiin. Käytäntöihin kuuluu myös mittausmenetelmien suunnittelun huolellisuus, virheiden korjausmallien kehittäminen sekä tiedon puhdistus ja suodatus.

Esimerkkeinä ovat kuvantamisen korjausalgoritmit, mittausepäilyjen etteivät virheet vääristä tutkimustuloksia sekä laadunvarmistusprosessi, jolla vääristymiä pyritään minimoimaan ennen päätöksiä.