värintoistoaste

Värintoistoaste on mitta siitä, kuinka uskollisesti valonlähde toistaa kohteiden värejä verrattuna viitevalaistukseen. Arvo ilmoitetaan yleensä nollasta sataan, missä suurempi numero merkitsee parempaa väri-integrointia. Käytännössä termi viittaa siihen, kuinka tarkasti näemme värit valonlähteellä, kun vastineena käytetään standardoitua referenssivalaisua.

Yleisin mittari on värintoistoindeksi (CRI). CRI mittaa, miten testivärit näyttäytyvät valonlähteellä verrattuna referenssinvaloon, useimmiten D65-valaistimeen, ja 100 tarkoittaa täsmällistä toistoa. On kuitenkin huomioitavaa, että sama CRI-arvo voi silmämääräisesti näyttää erilaiselta eri valonlähteillä, koska CRI käyttää rajoitettua joukkoa testivärejä eikä kuvaa sitä, miten värit reagoivat syvästi tai saturoituneesti.

Nykyään käytetään myös muita mittareita, kuten TM-30-15, jolla on Fidelity Index (Rf) ja Gamut Index (Rg). TM-30 pyrkii tarjoamaan kattavamman kuvan värintoistosta ja värierotuksia sekä ottamaan huomioon laajemman väripalettinsa. Näiden mittareiden avulla valaistussuunnittelijat voivat valita valonlähteen, joka soveltuu paremmin tiettyihin tiloihin ja käyttötarkoituksiin.

Käyttökohteita ovat esimerkiksi taidegalleriat, kauppakeskukset, toimistot sekä terveydenhuolto, joissa väreillä on kriittinen merkitys. Suositukset vaihtelevat: yleisissä tiloissa CRI 80 tai korkeampi on tavallinen, taide- ja erikoissovelluksissa tavoitellaan 90 tai enemmän. Värintoistoaste on yksi valaistuksen laadun osa-alueista, jota tulisi arvioida yhdessä spektrin laadun ja tilan käyttötarkoituksen kanssa.