väestötiheyteen

Väestötiheys tarkoittaa sitä, kuinka monta ihmistä asuu tietyllä alueella pinta-alayksikköä kohti. Yleisesti käytetty mittayksikkö on asukasta per neliökilometri (as./km2).

Väestötiheyden laskemiseksi ja tilastointiin kerätään alueen kokonaisasukkaiden määrä sekä sen pinta-ala. Tiheys arvoidaan jakamalla alueen asukasluku sen maantieteellisen pinta-alan kanssa. Tuloksia julkaistaan kuntakohtaisesti sekä suurempina alueina, kuten seutukuntina tai maakuntina. Tilastokeskus sekä muut tilastotoimistot tuottavat näitä tietoja.

Maantieteellisesti väestötiheys vaihtelee suuresti: kaupunkialueilla tiheys on korkea, kun taas maaseudulla se on alhainen. Eri alueita muokkaavat taloudelliset toimintatavat, maankäyttö, infran kehitys sekä historialliset kehityssuunnat. Lisäksi luonnonolosuhteet ja etäisyydet vaikuttavat siihen, miten ihmiset ovat hajautuneet.

Väestötiheydellä on monia käytännön vaikutuksia: se ohjaa julkisten palvelujen sijoittelua, liikennejärjestelyjä, asuntotuotantoa sekä ympäristö- ja maankäyttöpolitiikkaa. Tiheys ei kuitenkaan yksin kerro elinoloista tai elintasosta, vaan kuvaa väestön alueellista jakautumista.

Tilastoista ja tutkimuksista saadut luvut on tulkittava yhdessä muiden mittareiden kanssa, sillä tiheys voi piilottaa sisäisiä eroja ja muuttua nopeasti muuttoliikkeen sekä syntyvyyden vaikutuksesta.