vuorovaikutuskeinon

Vuorovaikutuskeinon (genitive form vuorovaikutuskeinon) on suomenkielinen termi, jolla viitataan vuorovaikutuksen mahdollistavaan tai muovaavaan keinon, menetelmän tai työkalun kokonaisuuteen. Käsite kattaa laajan kirjon ilmiöitä ja käytäntöjä, joissa kaksi tai useampi osapuoli–ihminen, järjestelmä tai organisaatio–toimivat toistensa kanssa.

Termi juontaa sanoista vuorovaikutus ja keino (tai instrumentti) ja sitä käytetään eri tieteenaloilla sekä käytännön yhteyksissä. Yleisimmin vuorovaikutuskeinoja tarkastellaan kontekstikohtaisesti, esimerkiksi teknologiassa, koulutuksessa, viestinnässä ja sosiaalisissa suhteissa. Teknologiassa ne voivat olla syötteen ja palautteen modalityt, kuten teksti, puhe, eleet, kosketus, visuaaliset signaalit sekä äänitehosteet. Koulutuksessa ja ryhmätyöskentelyssä vuorovaikutuskeinot tarkoittavat strategioita ja rakenteita, joiden avulla oppijat ja opettajat vuorovaikuttavat, kuten kysymystyypit, palautteen muoto ja yhteistyön organisointi. Viestinnässä ne viittaavat keskustelun rakenteisiin ja vuorovaikutuksen dynamiikkaan, kuten kuunteluun, respuestas, ja nonverbaalisiin vihjeisiin.

Valintaa vuorovaikutuskeinosta ohjaavat tarkoitus, käyttäjä- tai osallistuja-ryhmän tarpeet sekä konteksti. Hyvin suunnitellut keinot parantavat ymmärrystä, saavutettavuutta ja tehokkuutta, kun taas huonosti valitut keinot voivat heikentää viestintää tai oppimiskokemusta. Vuorovaikutuskeinon arvioinnissa huomioidaan käytettävyys, kulttuurinen sopivuus, kognitiivinen kuormitus ja saavutettavuus.

See also: vuorovaikutus, viestintä, käyttöliittymä, käyttäjäkokemus.