virkkausta

Virkkaus on käsityö, jossa kangas tai koristeellinen kuvio rakennetaan lankasilmukoiden avulla virkkukoukulla. Lankaa työnnetään koukun läpi ja muodostetaan silmukoita, jotka liittyvät toisiinsa. Työ etenee tavallisesti yhdellä aktiivisella silmukalla kerrallaan ja koostuu ketjusilmukoista sekä erilaisten perussilmukoiden yhdistelmistä. Virkkaus eroaa neulonnasta muun muassa siinä, että sen verkko muodostuu yksittäisistä, toisiinsa kiinnittyvistä silmukoista.

Virkkaamiseen tarvitaan virkkuukoukku sekä langat tai langan tyyppiin sopiva materiaali. Lankavalinnalla on suuri vaikutus lopputulokseen: puuvilla ja villa ovat suosittuja luonnonmateriaaleja, akryyli taas on usein edullisempi ja helppohoitoinen. Aloitusvaiheessa tehdään yleensä ketjusilmukoista muodostettu aloitusketju, jonka päälle rakennetaan silmukoita. Perusvaihtoehdoissa käytetään ainakin ketjusilmukkaa, kiinteää silmukkaa ja pylvässilmukkaa, joiden yhdistelyllä syntyvät erilaiset kuviot.

Virkkausta voidaan käyttää monenlaisiin tuotteisiin ja projekteihin: vaatteet ja asusteet, kodin tekstiilit kuten torkkupeitteet ja pöytäliinat sekä koristeet. Erilaiset pitsit ja kuviot sekä virkattujen hahmojen, kuten amigurumi-figuurien, tekeminen ovat yleisiä sovelluksia.

Historia ja merkitys: Virkkaus yleistyi 1800-luvulla Euroopassa ja Amerikassa, ja siitä kehittyi lukuisia tyylejä paikallisten perinteiden mukaan. Se on sekä harrastus että pienyritysten ala ja sitä käytetään kestävän kehityksen kontekstissa, esimerkiksi kierrätettyjen tai luomulangasta valmistettujen tuotteiden tekemiseen. Nykyään oppiminen tapahtuu kirjojen, kurssien ja verkko-oppaiden kautta.