virheentunnistusmekanismit
Virheentunnistusmekanismit ovat järjestelmiä ja menetelmiä, joiden tarkoituksena on havaita virheitä tiedoissa sekä siirron aikana että tallennuksessa. Ne lisäävät tiedon eheyttä käyttämällä ylimääräistä redundanssia, kuten tarkistussummia tai lisäbittejä, jotta vastaanotettu tai luettu data voidaan todentaa vastaavaksi siihen, mitä on lähetetty tai tallennettu.
Yleisiä luokkia ovat pariteettipohjaiset tarkistukset, tarkistussummat ja CRC-tarkistukset sekä virheentunnistus- ja virheenkorjauskoodit. Pariteettitekniikat ovat yksinkertaisia ja
Pariteettitarkistus lisää jokaiselle sanalle tai lohkolle pariteettibitin, jonka perusteella voidaan todeta, onko virheellinen määrä bittejä tapahtunut.
Hamming-koodit ja Reed-Solomon -koodit ovat virheentunnistus- ja virheenkorjauskoodien esimerkkejä. Hamming-koodit mahdollistavat yksittäisten virheiden korjaamisen ja useita
Sovellukset kattavat tietoliikennejärjestelmät, tallennuslaitteet ja muistijärjestelmät sekä ohjelmistot, joissa datan eheys on kriittinen. Valinta ja yhdistäminen