viivästyskorkoista

Viivästyskorko on korvaus, jonka velallinen joutuu maksamaan velkojalle, jos hän suorittaa maksunsa myöhässä. Lain mukaan viivästyskorko alkaa juosta eräpäivää seuraavasta päivästä. Viivästyskoron suuruus määritellään yleensä laissa tai sopimuksessa. Suomessa viivästyskoron määrä perustuu Euroopan keskuspankin julkaisemaan peruskoron ja sopimuksen mukaiseen lisäprosentin summaan. Jos sopimuksessa ei ole sovittu viivästyskorosta, sovelletaan lakisääteistä viivästyskorkoa.

Viivästyskorkoa voidaan periä sekä kuluttajien välisissä että yritysten välisissä sopimuksissa. Kuluttajansuojalain mukaan kuluttajalta voidaan periä viivästyskorkoa vain, jos siitä on sovittu sopimuksessa. Yritysten välisissä kauppasopimuksissa viivästyskorko on yleensä automaattinen, ellei toisin ole sovittu. Viivästyskorkoa ei pidä sekoittaa viivästysmaksuun, joka on erillinen sopimukseen perustuva maksu myöhästyneestä suorituksesta. Viivästyskorko on nimenomaan korkoa myöhästyneelle pääomalle.

Viivästyskoron tarkoituksena on kannustaa velallisia suorittamaan maksunsa ajallaan ja korvata velkojalle myöhästymisestä aiheutuvaa taloudellista haittaa. Se on eräänlainen hyvitys viivästyneen rahasuorituksen tuottamasta menetyksestä. Monissa tilanteissa sopimusosapuolet sopivat viivästyskoron määrästä etukäteen, jotta siihen liittyvä epävarmuus minimoituu.