viinirypäleistä

Viinirypäleet ovat marjoja, jotka kasvavat viiniköynnöksillä. Yleisimmin viljelyssä käytetty laji on Vitis vinifera. Marjat muodostuvat terttuiksi ja niitä voidaan nauttia suoraan tai jalostaa viiniksi, mehuksi tai rusinoiksi.

Kasvatus ja viljely ovat keskeisiä viinirypäleiden tuotannossa. Köynnökset tarvitsevat lämpimiä, aurinkoisia oloja sekä hyvin vettä läpäisevää, ravinteikasta maaperää. Kasvukausi alkaa keväällä; kukinta ja marjojen muodostuminen tapahtuvat kesällä, ja kypsyminen vaihtelee lajikkeen ja alueen mukaan, tyypillisesti myöhäissyksyllä. Leikkaus ja hoito ovat tärkeitä satoon ja laatuun vaikuttavia toimenpiteitä; viljelijä valitsee lajikkeet ilmaston mukaan.

Lajikkeet ja käyttö. Viinirypäleet jaotellaan pääasiassa pöytäviinirypäleisiin syötäväksi sekä viininvalmistukseen käytettäviin lajikkeisiin. Pöytäviinirypäleet ovat yleensä suurempia, mehukkaampia ja useimmiten siemenettömiä; viinilajikkeet puolestaan korostavat sokerin ja hapokkuuden kypsymässä. Väri vaihtelee vihreästä ja keltaisesta punertavaan sekä mustaan.

Käyttö ja ravinto. Rypäleet syödään tuoreina, niitä kuivatetaan rusinoiksi, puristetaan mehu ja käytetään viinin valmistukseen. Ravintoarvot riippuvat lajikkeesta, mutta ne sisältävät suurimmaksi osaksi vettä sekä hiilihydraatteja sekä C- ja K-vitamiinia sekä kaliumia. Ne sisältävät myös polyfenoleita, kuten resveratrolia.

Maailmanlaajuinen merkitys. Viinirypäleiden viljely on globaalia, ja suurimpia tuottajavaltioita ovat Italia, Ranska, Espanja, Turkki, Yhdysvallat, Chile ja Australia. Tuotantoa voivat rajoittaa ilmasto-olosuhteet, vesivarat sekä kasvitautien ja tuholaisten uhka.