viherhiukkasissa

Viherhiukkaset, eli chloroplastsit, ovat kasvien ja eräiden levien soluelimiä, joissa fotosynteesi tapahtuu. Niiden päätehtävä on muuntaa valon energia kemialliseksi energiaksi ja rakennusaineiksi, kuten glukoosiksi, sekä vapauttaa happea prosessin sivutuotteena.

Rakenne: Viherhiukkaset ovat kaksinkertaisesti kalvopäällyksisiä organelleja. Ne jakautuvat granoihin, jotka koostuvat thylakoideista, sekä stromaan. Thylakoidien kalvoilla sijaitsee klorofylliä ja muita pigmenttejä sekä valoproteiinikomplekseja, jotka osallistuvat valoenergiaa sääteleviin reaktioihin. Stromassa sijaitsevat Calvinin kiertoon liittyvät entsyymit sekä viherhiukkasen oma DNA ja ribosomit.

Toiminta: Valoreaktiot tapahtuvat thylakoideilla ja tuottavat ATP:ta ja NADPH:ta sekä hapen. Calvinin kierto, joka tapahtuu stromassa, käyttää näitä molekyylejä hiilihydraattien, kuten glukoosin, synteesiin CO2:sta. Chloroplastit voivat myös varastoida energiaa ja rakennusaineita, ja niiden toiminta säätelee kasvin kasvua ja kehitystä.

Levinneisyys ja kehitys: Viherhiukkaset esiintyvät pääasiassa kasvien ja eräiden levien soluissa vihreissä soluelimissä. Niiden määrä ja koko vaihtelevat solutyypin ja valaistuksen mukaan. Viherhiukkaset voivat kehittyä leucoplastisista solukokonaisuuksista ja muuttua takaisin chloroplastisiksi valon vaikutuksesta.

Geneettinen sisältö: Viherhiukkasilla on oma pienikokoinen genominsa ja omat ribosomeja, mikä osoittaa niiden alkuperän endosymbioottisena cyanobakteerien kaltaisina alkeina.