videotekniikkaa

Videotekniikkaa tarkoitetaan teknologioiden kokonaisuutta, joka mahdollistaa videon tallentamisen, käsittelyn, siirtämisen ja näyttämisen. Siihen kuuluvat laitteistot ja ohjelmistot, kuten kamerat ja sensoreiden ratkaisut, koodausmenetelmät, tiedonsiirto sekä näytöt. Videotekniikkaa käytetään kuluttajatuotteissa, tuotannossa, televisiossa, elokuvissa ja valvontajärjestelmissä.

Kuvaus ja tallennus: Kamerat käyttävät kuvausantureita (CMOS tai CCD). Kuvanlaatu määritellään resoluutiolla, kuvataajuudella ja väriavaruudella, sekä mahdollisella RAW-tallennuksella tai pakatulla videolla. Yleisiä tasoja ovat SD, HD, 4K ja 8K.

Prosessi ja koodaus: Videon käsittelyyn kuuluu kuvanparannus, kohinanpoisto ja värikorjaus. Koodauksessa käytetään kodekkeja kuten H.264/AVC, H.265/HEVC, VP9 tai AV1 sekä kontti- ja pakkausformaatteja kuten MP4.

Siirto ja toimitus: Siirto tapahtuu sekä fyysisillä liitännöillä (HDMI, DisplayPort, SDI) että langattomasti (Wi‑Fi, 5G). Verkkoympäristöissä käytetään suoratoistoprotokollia kuten HLS ja DASH sekä erilaisia palvelin- ja sisällönjakelujärjestelmiä.

Näyttö ja standardit: Näytöt voivat olla LCD- tai OLED-tekniikalla sekä vaihtoehtoisilla näyttötarinoilla. HDR-formaatit kuten HDR10 ja Dolby Vision sekä väriavaruu Rec. 709/Rec. 2020 vaikuttavat kuvan toistoon. Liitännät noudattavat HDMI, DisplayPort sekä ammattikäytössä SDI-standardia.

Työprosessi ja trendit: Videotuotannossa vaiheisiin kuuluu kuvaaminen, jälkityö, värikorjaus ja masterointi sekä lopullinen jakelu. Tärkeimmät trendit ovat tekoälypohjainen videoprosessointi, reaaliaikainen pakkaus, sekä kasvava 8K- ja HDR-käyttö pilvi- ja reunalaskennalla.