vesivarastointi

Vesivarastointi on energian varastamisen muoto, jossa veden potentiaalienergia muutetaan sähköenergiaksi. Yleisimmin vesivarastointi toteutetaan pumped-storage -hydrovoimalaitoksina, joissa vettä siirretään matalammasta altaasta korkeammalle varastolle silloin, kun sähköä on ylimääräistä, ja palautetaan alas turbiinien läpi, kun sähköä tarvitaan enemmän.

Toimintaperiaate perustuu kahteen altaaseen tai varastointialueeseen: ylävarastoon kerätään energiaa veden ollessa korkeammalla, ja alavaraastoon, josta vesi palautuu alas turbiinien kautta sähkön tuotantoon. Kun tarve kasvaa tai tuotanto on kallista, käyttökierroksia säädetään nopeasti; vesivarastointi tarjoaa suurta tehonhallintakykyä ja nopean vasteen, tyypillisesti sekunneissa.

Sovellukset ja ominaisuudet. Vesivarastointi on yksi suurikokoisimmista ja testatuimmista energianvarastusmenetelmistä, jolla voidaan tasata vaihtelua uusiutuvien, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, tuotannossa. Se tarjoaa korkean tehon ja pitkän elinkaaren sekä mahdollisuuden varastoida energia tunteja tai päiviä. Ympärivuorokautiset vastaajat, kuten järjestelmän säätö, varmistavat sähköverkon vakauden ja resurssien käytön optimoinnin. Rajoitteina ovat maantieteelliset olosuhteet, korkeaketkiset rakentamiskustannukset, ympäristö- ja yhteiskunnalliset vaikutukset sekä vesivarantojen saatavuus ja vedenlaadun huomiointi.

Maantieteellisesti suuria pumppuvoimalaitoksia on muun muassa Iso-Britanniassa (Dinorwig), Sveitsissä ja Itävallassa. Vesivarastointi täydentää muita varastointimenetelmiä ja näyttelee keskeistä roolia siirtogeenisen energiatuotannon integroimisessa ja verkon dispatch-tiheyden parantamisessa.