vertauksia

Vertauksia on suomen kielen retorinen keino, jossa kahden erilaisen asian välillä tehdään vertaus kuvaavan vaikutelman aikaansaamiseksi. Tyypillisesti vertaus voi sisältää ilmaisun kuin tai kuten, jolla yhteys kahden koettuja ominaisuuksia kantavien termien välille rakennetaan. Esimerkiksi lauseet kuten “Hän on rohkea kuin leijona” tai “Aika virtaa kuin joki” esittelevät tarkoitettujen ominaisuuksien samankaltaisuutta kuulijalle tai lukijalle.

Vertaukset eroavat metaforasta siinä, että niiden tarkoituksena on ilmentää vertailu – samanlaisuus – ilman että identiteetti velvoitetaan kokonaan väitteeksi. Metaforassa sen sijaan ominaisuus tai luonnehdinta voidaan esittää suoremmin identiteettina, ilman eksplisiittistä vertailun sanaa. Suomensuomalaisessa retoriikassa vertaukset ovat yleisiä sekä kaunokirjallisuudessa että arkikielessä, ja ne voivat toimia tiivistys- tai mielikuvan luontikeinoina.

Käyttö- ja opetuskonteksteissa vertauksia harjoitellaan usein kieliopissa, kirjallisuusanalyysissä ja runoudessa, missä ne rikastuttavat kuvakieltä ja tunnekokemusten välittämistä. Ne ovat myös osa perinteistä kansanrunoutta sekä nykyaikaista kerrontaa, jossa elävät kuvat tai havainnolliset vertauskuvat auttavat puhuttelussa ja muistamisessa. Vertauksia voivat kompastella tai kruunata kielen ilmaisut, riippuen tekstilajista ja puhujan tarkoituksesta.