verkkokerroksessa

Verkkokerroksessa viitataan OSI-mallin kolmannen kerroksen toimintoihin. Sen tehtävänä on mahdollistaa tiedonsiirto useiden verkkojen välillä tarjoamalla loogiset osoitteet, reititys ja pakettien siirtäminen määränpäähänsä. Verkkokerros määrittelee, miten paketit kulkevat verkosta toiseen ja miten ne ohjataan oikealle reitille.

Keskeiset tehtävät ovat loogisten osoitteiden hallinta (esimerkiksi IP-osoitteet), pakettien reititys ja edelleenlähetys sekä tarvittaessa fragmentointi ja uudelleen kokoaminen. Fragmentointi tapahtuu, kun jonkin linkin MTU on pienempi kuin kuljetettavan paketin koko, ja uudelleen kokoaminen tapahtuu vastaanottajalla.

Verkkokerroksen protokollia ovat IP perusprotokolla sekä sen versiot IPv4 ja IPv6. Muita siihen liittyviä protokollia ovat ICMP (ja ICMPv6), joita käytetään virhe- ja diagnostiikkaviesteihin, sekä reititysprotokollat kuten OSPF, BGP ja RIP, jotka jakavat reititystietoa verkkojen välillä. Nämä protokollat mahdollistavat dynaamisen reitityksen ja polkujen optimoinnin.

Verkkokerros toimii yhdessä linkkikerrosten kanssa; käytännössä sen toimintaa toteuttavat reitittimet, jotka yhdistävät erilaisia verkkoja ja fyysisiä yhteyksiä. Reititin päättää pakettien kulkureitin ja siirtää ne eteenpäin kohti määränpäätä. Verkkokerroksen rooli on keskeinen Internetin ja monien muiden verkkojen toiminnassa, sillä se mahdollistaa laajojen, sekä paikallisten että tarkan rajatun verkkojen järjestelmiä koskevan tiedonsiirron.