verisuoniverkkoa

Verisuoniverkko tarkoittaa elimistön verisuonien muodostamaa haarautuvaa verkostoa, jonka tehtävänä on veren kierrätys kudoksiin ja takaisin sydämeen. Siihen kuuluvat valtimot, laskimot sekä hiussuonet. Pienimmät verisuonityypit ovat arteriolit ja venulit, joiden välissä tapahtuu aineiden vaihto kapillaarien seinämien kautta.

Verisuoniverkko toimii kuljetusjärjestelmänä: valtimot vievät verta kohti kudoksia, kapillaariverkosto mahdollistaa hapen ja ravinteiden siirron sekä hiilidioksidin poistamisen. Veri palaa laskimoihin, ja sydän pumppaa sen takaisin keuhkoihin hapen saamista varten. Verenkierron säätelyyn osallistuvat sileän lihaksen supistuminen ja laajeneminen, autonominen hermosto sekä paikalliset viestiaineet.

Kasvussa ja kehityksessä verisuoniverkko muokkautuu angiogeneesin ja vasculogeneesin kautta. Alkuvaiheessa verisuonet muodostuvat sikiön kehityksessä, ja myöhemmin uusia verisuonia syntyy olemassa olevista verisuonista kasvutekijöiden, kuten VEGF:n, ohjaamana. Aikuisilla kudokset voivat muuttaa verisuonistoaan kudostarpeiden mukaan ja vaurioiden korjauduttua.

Kliininen merkitys: häiriöt verisuoniverkostossa voivat johtaa iskemiaan tai verenkierron heikkenemiseen. Pitkäaikaiset paine- ja ateroskleroottiset sairaudet sekä diabeten aiheuttama vaskulaarinen vaurio voivat vaikuttaa verenkierrossa. Vaurioitunut verisuonisto voi komplisoitua haavojen parantumisessa, ja kasvaimissa verenkierto uudelleensuuntaa uusien verisuonten kasvua.

Verisuoniverkko esiintyy myös kasveissa, joissa se koostuu putkimaisista rakenteista kuten xylem ja phloem, jotka vastaavat veden ja mineraalien sekä orgaanisten aineiden kuljetuksesta lehdille ja muille kudoksille.