vedenpitokyvyn

Vedenpitokyky tarkoittaa aineen tai kasvualustan kykyä pidättää vettä painovoimaa vastaan. Se on keskeinen ominaisuus maaperässä, kasvualustoissa ja joissakin rakennus- ja materiaalialoilla, sillä se vaikuttaa veden saatavuuteen kasveille sekä kastelun ja kuivumisen hallintaan.

Maaperässä vedenpitokyky riippuu muun muassa maan rakenteesta ja koostumuksesta: savea ja orgaanista ainesta sisältävät maat pitävät vettä paremmin kuin hiekka. Kapillaarinen toiminta sekä mikroporeihin sitoutuva vesi vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti vesi liikkuu ja kuinka helposti kasvit voivat käyttää sitä. Mitä enemmän orgaanista ainesta, sitä suurempi on vedenpitokyky; toisaalta liiallinen vedenpidätys voi heikentää ilmanvaihtoa ja juurien hapensaantia.

Kasvualustoilla vedenpitokyky riippuu käytettyjen materiaalien yhdistelmästä. Turve tai kierrätetyt orgaaniset aineet edistävät vedenpidätystä, kun taas kevyet mineraalituotteet sitovat vettä vähemmän. Lisäaineina käytetään usein kosteuden hallintaan tarkoitettuja aineita, jotka voivat parantaa vedenpitokykyä.

Sovelluksissa vedenpitokykyä mitataan esimerkiksi kosteuden prosenttina kasvualustan kokonaispainosta tai sitoutuneen veden määrä tilavuudessa. Tieto auttaa suunnittelemaan kasteluita, ilmavuuden hallintaa sekä vesihuoltoa ja sillä on keskeinen rooli kastelun tehokkuuden ja kuivuuskestävyyden parantamisessa.