vedenkulkumekanismeihin

Vedenkulkuun liittyvät mekanismit kuvaavat niitä prosesseja ja rakenteita, joiden avulla vesi liikkuu luonnossa ja ihmisen rakentamissa järjestelmissä. Luonnossa veden kiertokulku on keskeinen vedenkulkuun vaikuttava mekanismi. Tähän sisältyvät ilmakehään haihtuminen, pilvien muodostuminen, sadanta ja veden virtaaminen maan pinnalla sekä maaperän läpi. Myös kasvien transpiraatio, eli veden haihtuminen lehdistä, on merkittävä osa tätä mekanismia.

Ihmisen rakentamissa järjestelmissä vedenkulkuun liittyvät mekanismit ilmenevät esimerkiksi vesijohtoverkostoissa, joissa paine tai pumppausjärjestelmät siirtävät vettä lähteiltä käyttöpisteisiin. Viemäriverkostot puolestaan keräävät ja kuljettavat jäteveden puhdistamoille. Patomaiset rakenteet voivat säännellä jokien virtausta ja muodostaa tekojärviä, jotka vaikuttavat paikalliseen vedenkulkuun. Kastelujärjestelmät puolestaan ohjaavat vettä viljelyksille. Maaperän vedenkulkuun vaikuttavat huokoisuus, kapillaarivoimat ja painovoima, jotka säätelevät veden imeytymistä ja liikkumista maakerroksissa. Ilmakehän vedenkulkuun liittyvät mekanismit, kuten tuulet ja ilmanpaineen vaihtelut, vaikuttavat merkittävästi sateiden jakaumaan ja veden siirtymiseen ilmakehän eri osiin.