vastalauseeseen

Vastalauseeseen on suomen kielen sana, joka muodostuu sanasta vastalause (“objection, counter-argument”) ja illatiivimuodosta -eseen, joten se viittaa johonkin toisen esittämään vastalauseeseen tai siihen, mihin vastalause kohdistuu. Vastalause tarkoittaa perusteltua vastinetta, kieltävää tai vastustavaa lausumaa suhteessa esitettyyn väitteeseen, ehdotukseen tai päätökseen.

Käyttö ja merkitys

Vastalauseeseen voidaan viitata puheessa, kirjoituksessa tai virallisissa prosesseissa silloin, kun esitetään vastine aiemman väitteen tai päätöksen perustelemiseksi. Esimerkissä vastalauseeseen vastataan tai vastine annetaan, usein yksityiskohtaisesti ja reilussa argumentaatiossa. Suomessa sanaa käytetään sekä oikeudellisessa että poliittisessa keskustelussa sekä journalismissa, jossa kirjoitetaan vastine tai reaktio annettuun vastalauseeseen.

Taivutus

Vastalause on nominatiivissa, ja illatiivimuoto vastalauseeseen viittaa “to the objection” tai “to the rebuttal.” Muita taivutusmuotoja ovat esimerkiksi vastalauseen (genetiivi), vastalausetta (partitiivi), vastalauseessa (inessiivi) sekä vastalauseen vastineia käytettäessä. Näillä muodoilla ilmaistaan kenen vastalauseesta on kyse sekä suhteet ja tarkoitukset.

Konteksti

Vastalauseeseen korostaa vuorovaikutteista argumentointia: se on väline vastauksien, perustelujen ja selitysten esittämiseen sen jälkeen, kun joku on esittänyt vastalauseen. Se ei vastaavasti ole synonyymi vastineelle, vaan nimenomaan linkitys tiettyyn esitettyyn vastalauseeseen.

Lisätietoja

Vastalause-sanaa käytetään yleisesti laajasti sekä virallisissa että julkisissa teksteissä kuvaamaan reaktiota vastalauseeseen ja siihen liittyviä vastineita.