varhaiskronotyyppiin

Varhaiskronotyyppiin on suomenkielinen termi varhaiseen vuorokausirytmiin taipuvaiselle ihmiselle, eli morning-typelle. Varhaiskronotyyppiset kokevat aamun virkeytreemmaksi ajanjaksi ja iltaisin unensaantikin aikaisin. Heidän parhaita kognitiivisia suorituksiaan ja mielialansa voi olla parhaimmillaan noin aikaisin aamulla, kun taas ilta- ja yöhön liittyvät tehtävät voivat tuntua rasittavammilta.

Ominaisuuksiin kuuluu yleensä varhainen nukahtamisaika, aikaisin tapahtuva herätys sekä säännöllisempi unirytmi. Varhaiskronotyyppisyys on osittain geneettisesti määrätty, mutta siihen vaikuttavat myös ympäristötekijät kuten valo- ja unirytmin säännöllisyys sekä ikä. Yleisesti varhaiskronotyyppiset ovat yleisempiä lapsilla ja vanhemmilla aikuisilla kuin nuorilla, joilla korostuu iltavireinen kroonotyyppi.

Mittaaminen tapahtuu kyselyiden avulla. Yleisimmät työkalut ovat varhais- ja iltavireisyyttä mittaavat kyselyt, kuten Morningness-Eveningness Questionnaire (MEQ). Myös Munich Chronotype Questionnaire (MCTQ) antaa tietoa keskirytmistä ja mid-sleep-tasosta. Tulokset voivat vaihdella kulttuurin ja elämäntapojen mukaan, mutta yleisesti varhaiskronotyyppien todetaan noudattavan aikaisia heräämis- ja nukahtamisajat.

Yhteydet terveyteen ja hyvinvointiin ovat moninaisia. Varhaiskronotyyppisyys liittyy usein säännöllisempään unirytmiin ja parempaan sopeutumiseen aikaisen päivän aikatauluihin, mutta sosiaalinen jet lag voi silti syntyä, jos työ- tai kouluaikataulut poikkeavat luonnollisesta rytmistä. Tutkimukset korostavat, että kronotyyppiin liittyvät kokemukset voivat vaikuttaa univaikeuksiin, mielialaan ja metaboliseen terveyteen eri tavoin yksilöllisesti.