varhaisimmistaa

Varhaisimmistaa on termi, jota käytetään suomalaisessa lingvistiikassa kuvaamaan menetelmää tai tulkintaa, jossa selvitetään sanan tai ilmaisun varhaisinta ilmentymää suurissa tekstikorpuksissa. Termi liittyy historialliseen kielenkehitykseen sekä korpus- ja diachroneen lingvistiikan keinoihin; sen tarkoituksena on eristää aikaisin koetut merkitykset, muodot tai käyttötavat suhteessa myöhempiin ilmentymiin.

Etymologia ja syntaksi

Varhaisimmistaa muodostuu sanasta varhainen (early) sekä -immistaa- suffixistä, jolla suomalaisessa kieliopillisessa jäsentelyssä voidaan ilmaista toiminnan vaikuttavuutta tai mahdollistamista. Käytännössä varhaisimmistaa voidaan käsittää sekä nimellisesti että verbiopillisesti: se voi viitata tutkimusmenetelmään tai aktiiviseen toimenpiteeseen, jonka tavoitteena on tuottaa mahdollisimman varhainen kuvatkuva sanan historiasta.

Käyttö ja sovellukset

Käytännössä varhaisimmistaa soveltuu erityisesti korpusperusteiseen historiantutkimukseen, sanakirjojen elvyttämiseen ja hidasvaiheisten merkityksenmuutosten paikantamiseen. Menetelmää voidaan käyttää vertaamalla eri aikakausien tekstiesimerkkien sanoja, taivutusmuotoja ja konnotaatioita sekä tuottamaan aikaisempaa rekonstruktiota kielen kehityksestä. Se korostaa ajan kronologista järjestystä ja datalähtöistä todistusta.

Esimerkkilauseet

Tutkimuksessa varhaisimmistaa osoitettiin, että sana X esiintyi jo 11. vuosisadan asiakirjoissa. Reflektiot varhaisimmistaa-tekniikasta auttoivat erottamaan alkuperäisen merkityksen muista varhaisista käyttötavoista.

Näennäiskäyttö ja rajoitteet

Varhaisimmistaa ei ole vakiintunut yleistermi kaikissa kielen- ja tekstitieteellisissä yhteyksissä, vaan sitä käytetään lähinnä keskusteluissa siitä, miten varhaiset merkit eritetään systemaattisesti. Se on kuitenkin hyödyllinen käsite, kun halutaan painottaa todistetun aikaisuuden roolia kielen historiassa.

Lisäksi

Varhaisimmat, korpuslingvistiikka, diachrooni.