vanhustenhoidossa

Vanhustenhoito on sosiaali- ja terveydenhuollon ala, joka keskittyy iäkkäiden ihmisten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukemiseen. Se kattaa sekä ympärivuorokautiset hoivapalvelut laitoksissa (laitoshoito) että kotiin annettavat palvelut sekä palveluasumisen muotoja kuten palvelutaloja. Tavoitteena on turvata turvallisuus, itsemääräämisoikeus sekä mahdollisimman hyvä arjen sujuminen iäkkään henkilön omassa ympäristössä.

Vanhustenhoidon toimintamuotoja ovat laitospalvelut, joissa tarjotaan tehostettua hoitoa ja24/7- valvontaa, sekä kotihoito, joka mahdollistaa arjesta huolehtimisen kotona asiakkaan omilla ehdoilla. Palveluasuminen tarjoaa palveluita samassa asunnossa asuvan vanhuksen tarpeisiin, usein talossa tai ryhmäasumismuodossa. Lisäksi huomioidaan muistihäiriöiden ja muistisairauksien erityispalvelut sekä tarvittaessa palliatiivinen hoito ja kuntoutus, joiden tavoitteena on kivun ja oireiden hallinta sekä toimintakyvyn ylläpito.

Keskushankkeena on asiakaslähtöinen hoitosuunnitelma ja moniammatillinen työskentely, jossa hoito, hoiva, sosiaalinen tuki sekä kotitaloustoiminnot yhdistetään henkilökohtaisen tarpeen mukaan. Vanhustenhoitoa koordinoidaan usein kunnissa ja alueellisissa yksiköissä, ja rahoitus muodostuu julkisesta vallinnoista sekä maksukäytännöistä, joissa asiakkaan tulot vaikuttavat maksuun. Palveluilla on myös julkisen sektorin ohella yksityisiä tuottajia ja palvelusetelijärjestelmiä.

Haasteina ovat ikääntyvä väestö, hoitajapula ja rekrytointivaikeudet, laadunvalvonta sekä yhdenvertaisuus palveluiden saatavuudessa. Kehityksen suuntina ovat kotihoidon ja teknologian sekä etähoidon vahvempi hyödyntäminen, ennaltaehkäisy ja asiakkaan omien voimavarojen tukeminen sekä muistisairauksien hoitokäytäntöjen kehittäminen.