vampyyrikirjallisuudessa

Vampyyrikirjallisuudessa tarkoitetaan kaunokirjallisuutta, jossa esiintyy vampyyrejä. Vampyyri on myyttinen olento, joka elää imemällä verta ihmisistä tai eläimistä. Vaikka vampyyrimytologialla on juurensa eri kulttuureissa, nykyaikainen vampyyrikirjallisuus sai alkunsa 1800-luvulla.

Varhaisimpia tunnettuja esimerkkejä ovat Lord Byronin "The Vampyre" (1819) ja John Polidorin samanniminen novelli, joka on usein virheellisesti liitetty Byroniin. Nämä teokset loivat perustan vampyyrihahmon kuvalle, joka on myöhemmin kehittynyt ja muuttunut. Carmilla, Joseph Sheridan Le Fanun vuonna 1872 julkaisema novelli, esitteli naispuolisen vampyyrin, joka on vaikuttanut merkittävästi myöhempään kirjallisuuteen.

Tunnetuin ja vaikutusvaltaisin vampyyriteos on Bram Stokerin "Dracula" (1897). Stokerin romaani määritteli monia vampyyrien ominaisuuksia ja stereotyyppejä, kuten heidän pimeyden ja kuoleman symboliikkansa, vampyyrikreivin hahmon ja hänen tarinansa rakenteen. "Dracula" on edelleen yksi luetuimmista ja soviteltuimmista romaaneista maailmassa.

1900-luvulla ja sen jälkeen vampyyrikirjallisuus on monipuolistunut huomattavasti. Vampyyrit ovat esiintyneet niin kauhu-, romantiikka-, fantasia- kuin nuortenkirjallisuudessakin. Hahmojen kuvaus on laajentunut perinteisestä hirviöstä moniulotteisemmiksi ja jopa traagisiksi hahmoiksi. Nykykirjallisuudessa vampyyrit saattavat käsitellä moraalisia kysymyksiä, eksistentiaalista yksinäisyyttä tai sopeutumista ihmisyhteiskuntaan.