valkuais

Valkuaiset (proteiinit) ovat suuret ja monimutkaiset biomolekyylit, joita muodostuu aminohappojen ketjuista. Aminohapot liittyvät toisiinsa peptide-sidoksilla, ja niiden järjestys määrää valkuaisen ominaisuudet ja toiminnan. Valkuaiset voivat taittua ja muodostaa toimivia kolmiulotteisia muotoja, mikä on olennaista niiden tehtävien toteutumiselle soluissa ja kudoksissa.

Valkuaiset toimivat monin tavoin solujen ja eliöiden toiminnan perustana. Ne voivat olla entsyymejä, jotka nopeuttavat kemiallisia reaktioita, rakennus- tai tukirakenteita kuten kollageenia ja keratiinia, kuljettajia ja varastointimolekyylejä sekä signaalinvälittäjiä ja immuunivastauksen komponentteja. Rakenteensa osalta valkuaiset voidaan luokitella primääriseksi (aminohappojen järjestys), sekundääriseksi (alfaheliinit ja beta-levyt), tertiääriseksi (kolmiulotteinen muoto) ja kvaternääriseksi, jos useampi polypeptidiketju toimii yhdessä.

Ravinnon ja biologian näkökulmasta valkuaiset voidaan jakaa rakenteensa mukaan yksinkertaisiin ja konjugoituneihin sekä muodon mukaan fibriösiin ja globulaarisiin. Niiden luokitus ja toiminto korreloivat usein niiden rakenneominaisuuksiin. Valkuaisia esiintyy sekä elimistössä syntetöitynä että ravinnosta saatavana ainesosana, ja ne voivat toimia sekä rakennus- että säätelytehtävissä.

Ravitsemuksellisesti ihmisille välttämättömät aminohapot on hankittava ruokavaliosta, koska keho ei voi kaikkia niitä itse valmistaa. Täydelliset proteiinit sisältävät kaikki välttämättömät aminohapot ja löytyvät usein eläinperäisistä lähteistä sekä soijasta. Ruokavaliosi määrä ja laatu vaikuttavat valkuaisaineiden saatavuuteen ja elimistön kykyyn korjata ja rakentaa kudoksia sekä luoda entsyymejä ja muita toiminnallisia proteiineja.