vakuoleihin

Vakuolit ovat soluelimiä, joita ympäröi yksi fosfolipidikalvo, ja ne ovat tärkeitä varastointi- ja homeostaasitehtäviä solunsisäisessä tilassa. Niiden koostumus ja toiminta vaihtelevat eliöiden ja solutyypin mukaan, mutta yleisesti vakuolien sisätilaa kutsutaan lumeniksi, ja niiden kalvon sisäpuolella on erityinen tonoplasti, joka säätelee aineiden siirtymistä vakuolin ja solulimakalvon välillä.

Kasvisoluissa suurin osa vakuoleista on keskuskavolioita, jotka täyttävät suurimman osan solun tilasta. Ne varastoivat vettä, ioneja, sokereita, aminohappoja ja pigmenttejä sekä toimivat turgorin ylläpitäjinä, mikä pitää kasvin pystyssä ja tukea soluseinien rakennetta. Vakuolit ovat myös paikkoja hajottavien entsyymien ja epäorgaanisten yhdisteiden varastoinnille sekä eräiden sekundaaristen aineiden, kuten pigmenttien, kokoamiselle.

Eläinsoluissa vakuolit ovat yleensä pienempiä ja voivat toimia varastona sekä solun internalisena kurinassa, mutta joissakin soluissa ne osallistuvat hapetus- ja hajotusprosesseihin kuten lysosomeihin liittyen. Protisteissa, kuten amebeissa ja Parameciumissa, on kontraktiivisia vakuoleja, jotka poistavat ylimääräistä nestettä ja auttavat osmoregulaatiossa.

Vakuolien toimintahäiriöt tai rakenteen muutokset voivat vaikuttaa solun nestejakaumaan, kasvin kasvukykyyn ja solun elinkykyyn. Tutkimuksessa vakuolit kuvaavat solun sopeutumista ympäristöolosuhteisiin sekä solunsisäisen varastoinnin monimuotoisia muotoja.