vaalijärjestelmää

Vaalijärjestelmä kuvaa tapaa, jolla äänet muutetaan edustajiksi ja miten vaalit järjestetään. Se määrittää muun muassa äänestystavan, vaalipiirijaon, äänien tulkinnan sekä mahdolliset kynnys- ja osallistumisäännöt. Eri järjestelmät vaikuttavat siihen, miten monipuolinen ja miltä pohjalta hallitus muodostuu.

Järjestelmät jaetaan yleisesti kahteen pääkategoriaan: majoritaarisiin (enemmistöön perustuvia) ja suhteellisiin vaalitapoihin. Majoritaarisissa järjestelmissä painottuu voittajalle jäävä edustus ja usein pienemmät alueet voivat olla aliedustettuja. Suhteellinen järjestelmä pyrkii vastaamaan äänimäärien suhdetta paikkoihin siten, että pienemmät puolueet saavat edustusta suhteellisesti. Monissa maissa käytetään yhdistelmiä näistä, kuten osittain suhteellista ja osittain yksikamarista edustavuutta.

Suhteellisissa järjestelmissä käytetään puolueiden listoihin pohjautuvaa äänestystä ja jaetaan paikat äänimäärän mukaan. Ehdokkaiden asema listoilla voi olla avoin tai suljettu: avoimessa listassa äänestäjä voi vaikuttaa yksittäisen ehdokkaan sijoitukseen, suljetussa listassa puolueen lista määrittää paikkajakoa. Jakomenetelmiksi yleisiä ovat esimerkiksi D’Hondt ja Sainte-Laguë, jotka vaikuttavat siihen, miten suuret ja pienet äänimäärät kääntyvät paikoiksi. Vaaleissa voidaan käyttää useita vaalipiirejä ja mahdollisia kansallisia tai alueellisia kynnystapoja, jotka vaikuttavat puolueiden pääsyyn eduskuntaan tai parlamenttiin.

Vaikutukset ja tarkoitus: Vaalijärjestelmän tavoitteena on tasapainottaa äänestäjien ääniä, lisätä edustusta ja tarjota hallinnon vakaus. Järjestelmä muokkaa puolueiden karttaa, koalitioita ja päätöksentekoa sekä heijastaa yhteiskunnan moninaisuutta tai sen hallinnollista tehokkuutta. Nämä järjestelmät kehittyvät historiallisesti ja kulttuurillisesti.