vaahdotusainteen

Vaahdotusaine on kemiallinen aine, jota käytetään vaahdotusprosessissa erottamaan mineraaleja tai muita kiinteitä hiukkasia nesteestä. Vaahdotus on erotusmenetelmä, joka perustuu materiaalien erilaisiin hydrofobisiin ja hydrofiilisiin ominaisuuksiin. Vaahdotusaineen tehtävä on muuttaa kohdemateriaalin pinnan ominaisuuksia siten, että se tarttuu ilmakupliin, jotka sitten kuljettavat sen pinnalle muodostuvaksi vaahdoksi.

Vaahdotusaineet ovat usein orgaanisia yhdisteitä, jotka voivat olla esimerkiksi orgaanisia happoja, alkoholeja, amiineja tai niiden suoloja. Ne vaikuttavat selektiivisesti tiettyihin mineraaleihin tai materiaaleihin. Yleisimpiä vaahdotusaineita ovat erilaiset kolektorit, jotka tekevät mineraalin pinnasta hydrofobisen, ja vaahdotusaineet itsessään, jotka stabiloivat ilmakuplat ja vaahdon.

Vaahdotusaineiden valinta riippuu käsiteltävästä materiaalista ja halutusta erotustuloksesta. Niitä käytetään laajasti kaivosteollisuudessa mineraalien rikastamisessa, mutta myös esimerkiksi jätevedenkäsittelyssä kiintoaineiden poistoon. Prosessissa vesi ja käsiteltävä materiaali sekoitetaan ja ilmaa johdetaan seoksen läpi. Vaahdotusaineen vaikutuksesta halutut hiukkaset tarttuvat ilmakupliin ja nousevat pintaan vaahtona, joka voidaan sitten kerätä talteen. Muut hiukkaset jäävät nesteeseen.