täysdemokratiasta

Täysdemokratiasta käytettykäsite viittaa demokratian muotoon, jossa kansalaiset osallistuvat päätöksentekoon mahdollisimman laajasti ja suoraan. Keskeinen ajatus on, että päätösten legitiimsiv eli oikeudenmukaisuus paranevat, kun ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa sekä lainsäädäntöön että julkisiin prioriteetteihin ilman välikäsiä. Täysdemokratiasta puhutaan usein rinnakkain suoran demokratian, osallistavan demokratian ja deliberatiivisen demokratian kanssa.

Mekanismeina voidaan nähdä kansanäänestykset, kansalaisaloitteet, laajat valmisteluelimet sekä deliberatiiviset foorumit, joissa kansalaiset voivat saada tietoa, käydä keskustelua ja antaa suosituksia. Tavoitteena on avoimuus, läpinäkyvyys sekä mahdollisuus vaikuttaa sekä yksilön oikeuksiin että kollektiivisiin päätöksiin.

Kritiikki ja haasteet liittyvät käytännön toteutukseen suurissa ja monimuotoisissa yhteiskunnissa. Suora päätöksenteko voi olla hidasta ja kallista, tiedon epätasaisuus voi vaikuttaa päätöksiin, ja on pohdittava, miten turvataan vähemmistöjen oikeudet sekä miten estetään enemmistön tyrannia. Lisäksi kulttuurilliset, tekniset ja taloudelliset resurssit vaikuttavat mahdollisuuteen toteuttaa täysdemokratiaa.

Esimerkkejä ovat antiikin Ateena klassisen suoran demokratian varhaisena muotona sekä modernit käytännöt kuten Sveitsin referendumiperinne ja paikallinen osallistuva budjetointi. Tutkimuksessa korostetaan usein tasapainon hakemista, jossa kansalaisvaikutus on laaja mutta hallinto toimii tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti.