tyypääte

Tyypääte on kirjoitusmerkkien kokonaisuus, jonka avulla teksti voidaan esittää samalla ulkoasulla. Käytännössä tyypääte viittaa sekä digitaaliseen fonttiin että perinteisiin fyysisiin liikkuviin merkkeihin, joita kirjapainot käyttivät rivien asettamiseen.

Digitaalisessa käytössä tyypääte sisältää glyphit (kirjaimet, numerot ja merkit), sekä mittasuhteet ja tyylit kuten regular, bold ja italic. Ominaisuuksiin kuuluvat kerning, ligatuurit ja hinting, joiden avulla kirjoitusrivien ulkoasu sovitetaan luettavaksi sekä näytöllä että printissä.

Historia liittyy liikkuviin merkkeihin, joita kirjapainot käyttivät rivien muodostamiseen. 1400-luvun kirjapainotaiteessa kehiteltiin erilaisia merkistöjä; digitaalisen aikakauden alkuun saatiin fonttityypit, ja 1990-luvulta eteenpäin yleisiksi tulivat TrueType- ja OpenType-formaatit, jotka mahdollistivat laajat merkkijoukot sekä kehittyneen kerningin ja hintingin.

Tyypäätteet jaetaan usein seuraaviin pääryhmiin: serif- ja sans-serif-kirjasimiin sekä monospace- ja display-tyyppeihin. Serifit ovat koristeellisempia, sans-serif- kirjasimet puhtaampia, monospace käyttää yhtä levyä jokaiselle merkillä ja display-tyypit on tarkoitettu otsikoihin sekä visuaaliseen ilmeeseen.

Nykyään tyypääte on keskeinen osa digitaalista ja painettua viestintää. Fonttien käyttöön vaikuttavat luettavuus, konteksti sekä lisenssit. Digitaalisten fonttien hallintaan liittyy tiedostomuodot kuten TrueType, OpenType ja WOFF sekä käytäntöjä CSS:ssä, kuten @font-face. Tyypääte määrittelee miten teksti näyttää, ja sen valinnalla on vaikutus ilmeeseen, luettavuuteen ja saavutettavuuteen.